ERP-testaus: 6 testityyppiä ja milloin kutakin käytetään
Jos olet täällä, tiedät jo ERP-järjestelmistä (toiminnanohjausjärjestelmät) ja niiden hyödyistä. Nyt on aika tutustua ERP-testaukseen.
ERP-testauksen tavoitteena on tehdä uuden ERP-järjestelmän käyttöönotosta sujuvaa ja varmistaa sen toimivuus, jotta resurssien tuhlaamiselta ja vaatimustenmukaisuusongelmilta vältytään. Riippumatta liiketoimintaosastostasi tai käyttötapauksestasi, sinulle löytyy sopiva ohjelmistotestausmenetelmä (tai kaksi tai kolme…).
Mitä ERP-testaus on?
Yksinkertaisesti sanottuna ERP-testaus on prosessi, jossa tarkistetaan, että ERP-ohjelmisto on määritetty oikein ja että sen eri toiminnot toimivat odotetulla tavalla ennen käyttöönottoa.
Continue Reading for Free
Create a free account to finish this article, plus get ongoing access to timely insights and practical resources.
Have an account? Log In
Se on laadunvarmistusvaihe, joka vähentää (ja toivottavasti poistaa) järjestelmävirheiden mahdollisuutta ja varmistaa, että saavutat ERP-käyttöönotollesi asetetut tavoitteet.
6 ERP-testauksen tyyppiä
ERP-testaus tehostaa toimintaa erityisesti silloin, kun se tehdään yhdessä käyttöönoton tukiasiantuntijoiden, järjestelmä-"arkkitehtien" tai muiden ammattilaiskonsulttien kanssa, joilla on kokemusta valitsemasi ERP-järjestelmän käsittelystä.
Paranna käyttäjätyytyväisyyttä ja vähennä myöhempien kehitysvaiheiden uudelleentyöskentelyn kustannuksia soveltamalla näitä keskeisiä ERP-testausmenetelmiä.
| Testityyppi | Sopivin ajankohta | Tärkeys |
|---|---|---|
| Toiminnallinen testaus | Kehityksen alkuvaiheet; jatkuvasti projektin edetessä | Varmistaa suunnitellun suorituskyvyn |
| Suorituskykytestaus | Juuri ennen julkaisua | Vahvistaa järjestelmän vakauden kuormituksessa |
| Tietoturvatestaus | Ennen määritystä, sen aikana ja sen jälkeen | Suojaa arkaluonteisia liiketoimintatietoja |
| Regressiotestaus | Kaikkien koodimuutosten jälkeen | Paljastaa koodipäivitysten aiheuttamat toimintahäiriöt |
| Exploratiivinen testaus | Koko projektin elinkaaren ajan | Paljastaa järjestelmän piilevät virheet ja poikkeustapaukset |
| Käyttäjähyväksyntätestaus | Betavaiheessa | Takaa loppukäyttäjien hyödyn |
1. Toiminnallinen testaus
Toiminnallisessa testauksessa arvioidaan kaikki uuden käyttöön otetun ERP-ohjelmiston ominaisuudet sen varmistamiseksi, että jokainen niistä toimii optimaalisesti. Se sisältää neljä vaihetta:
- Savukehystestaus: Uuden ERP-ratkaisusi kaikkein perustavimpien ominaisuuksien tai MVP-version alustava tarkistus ja validointi ennen kuin investoit lisää resursseja sen laajentamiseen. Sitä kutsutaan myös koontiversion varmennustestaukseksi tai luottamustestaukseksi.
- Yksikkötestaus: ERP-järjestelmäsi yksittäisille toiminnoille ja työnkuluille.
- Integraatiotestaus: Eri ohjelmistomoduuliesi, komponenttiesi ja palveluidesi yhteensopivuuden varmistamiseen.
- Järjestelmätestaus: Arvioi ERP-ohjelmistojärjestelmää kokonaisuutena varmistaakseen, että se täyttää kaikki ennalta määritetyt käyttäjävaatimukset.
Toiminnalliset testit ovat yleensä manuaalisia, ja niistä vastaavat sekä järjestelmäkehittäjät että laadunvarmistustiimi (QA).
Vaikka toiminnallinen testaus on erittäin arvokasta, joillakin tiimeillä on sen kanssa vaikeuksia datan heikon saatavuuden ja tarkkuuden, testiympäristön monimutkaisuuden sekä laajamittaisten sovellusten edellyttämien testitapausten suuren määrän vuoksi.
Nämä haasteet voivat saada sinut haluamaan odottaa ohjelmoinnin ja määrityksen valmistumista ennen toiminnallisten testien suorittamista. On kuitenkin parasta aloittaa mahdollisimman varhain kehitysprosessin aikana.
Kun testaat varhain, voit varmistaa tärkeimpien järjestelmätoimintojen asianmukaisuuden silloin, kun keskeiset käyttäjävaatimukset ja liiketoiminnan tarpeet ovat vielä tuoreina mielessä. Lisäksi voit aina tehdä uusia, perusteellisempia toiminnallisia testejä uusien vaatimusten ilmaantuessa tai juuri ennen julkaisua – sen mukaan, mitä käyttöönottotiimisi pitää realistisimpana.
2. Suorituskykytestaus
Suorituskykytestaus, jota kutsutaan myös skaalautuvuustestaukseksi, arvioi ERP-järjestelmäsi nopeutta, vakautta ja joustavuutta erilaisissa olosuhteissa ja vaihtelevissa testiskenaarioissa.
Siihen kuuluvat kuormitustestaus (järjestelmän murtumispisteen tunnistaminen, kun useat käyttäjät käyttävät sitä) ja stressitestaus (järjestelmän luotettavuuden ja palautumiskyvyn analysointi säännöllisestä tai laajamittaisesta samanaikaisesta käytöstä huolimatta).
Jotkut asiantuntijat pitävät myös palautumistestausta suorituskykytestauksen alalajina, koska siinä tarkistetaan ERP-järjestelmäsi kyky palautua laitteistovioista, verkkohäiriöistä ja virheellisistä ohjelmistopäivityksistä.
Suorituskyvyn testaaminen on kriittinen vaihe ERP-järjestelmiä käyttöönotettaessa, mutta saatat olla houkuteltu jättämään sen väliin seuraavista syistä:
- Prosessi vie paljon aikaa ja on kallis, erityisesti laajoissa testeissä, joissa käytetään erikoistyökaluja.
- Se edellyttää ERP-järjestelmän arkkitehtuurin ja valitsemasi testaustyökalun perusteellista ymmärtämistä.
- Kun testaus tehdään samanaikaisesti käynnissä olevien kehitystehtävien kanssa, toinen tai molemmat kärsivät – joko testaustoimintasi tai keskeneräinen työsi.
Kaikesta huolimatta paras neuvo olisi kehottaa sinua olemaan jättämättä näitä testejä väliin.
Tuote- ja laadunvarmistustiimien testi-insinöörit tai -asiantuntijat voivat suorittaa suorituskykytestejä manuaalisesti, mutta prosessi kannattaa automatisoida mukautetuilla testienhallintatyökaluilla. Nämä alustat säästävät aikaa, vähentävät virheitä ja helpottavat testien toistamista tarpeen mukaan.
Mitä testienhallintatyökalut ovat?
Testienhallintatyökalut ovat ohjelmistotuotteita, jotka auttavat järjestämään, tehostamaan ja hallitsemaan ohjelmistokehityksen testausprosessia. Näiden ohjelmistoratkaisujen avulla voit tallentaa testitapauksia ja -skriptejä, hallita testien suorittamista ja seurata tuloksia.
ERP-testauksessa testienhallintajärjestelmät mahdollistavat eri moduulien perusteellisen testaamisen taloudesta varastonhallintaan, henkilöstöhallintoon, myyntiin ja asiakastukeen. Ne tehostavat DevOps- ja laadunvarmistustiimien välistä yhteistyötä ja varmistavat tietoon perustuvan päätöksenteon sekä paremman ohjelmiston laadun ja luotettavuuden.
3. Tietoturvatestaus
Tietoturvatestaus paljastaa ja korjaa ERP-järjestelmän haavoittuvuuksia, torjuu tehokkaasti petollisia toimijoita ja ehkäisee tietomurtoja. Se jaetaan yleensä kolmeen osaan:
- Todennustestaus, jolla varmistetaan kirjautumistietojen, kuten salasanojen ja biometristen tietojen, turvallisuus.
- Valtuutustestaus, jolla tarkistetaan, kuinka hyvin ERP-järjestelmä noudattaa ennalta määritettyjä käyttöoikeuksien hallintatoimintoja ja käyttäjäoikeuksia.
- Tietojen salaustestaus varmistaa nimensä mukaisesti, että salaustekniikkasi on suojannut luottamukselliset tietosi onnistuneesti.
Jotkin DevOps-tiimit päättävät tehdä tietoturvatestauksen, kun ohjelmisto on valmis tuotantokäyttöön. Tämä menetelmä saattaa ensisilmäyksellä vaikuttaa vähemmän kuormittavalta, mutta pitkällä aikavälillä se tulee yleensä kalliimmaksi, jos löydät tietoturvavirheitä, joiden korjaaminen edellyttää merkittävää uudelleensuunnittelua.
Parempi lähestymistapa olisi sisällyttää tietoturvatestit kehityksen alkuvaiheisiin ja jatkaa niiden tekemistä aina loppuun asti.
4. Regressiotestaus
Regressiotestauksella tarkistetaan, oletko vahingossa rikkonut jonkin tuotanto- tai käytössä olevan palvelimesi osan yhdistämällä uutta koodia tai poistamalla vanhoja skriptejä.
Nämä välttämättömät testit paljastavat koodipäivitysten jälkeen ilmenevät ongelmat ja varmistavat ERP-järjestelmäsi sujuvan toiminnan ennen sen julkaisemista loppukäyttäjille.
Koko regressiotestausprosessi sisältää yleensä seuraavat vaiheet:
- Vaikutusanalyysi: Arvio siitä, millainen vaikutus ERP-infrastruktuurisi yhden tai useamman osan muutoksella on siitä riippuviin ominaisuuksiin. Tämä vaihe auttaa määrittämään, kannattaako muutos toteuttaa, ja valmistautumaan siihen, jos päätät edetä.
- Valikoiva testaus: Tässä keskitytään niiden järjestelmämoduulien tai -elementtien arviointiin, joihin viimeaikaiset koodimuutokset ovat vaikuttaneet suoraan.
- Automatisoitu regressiotestaus: Tämä tarkoittaa testikomentosarjojen kirjoittamista ja käyttöönottoa niin, että ne suoritetaan jokaisen koodimuutoksen tai -päivityksen jälkeen. Näin sinun ei tarvitse testata jokaista ominaisuutta manuaalisesti.
Vaikka kehittäjät voivat (ja tekevätkin) suorittaa henkilökohtaisia regressiotestejä ennen koodinsa lähettämistä tarkistettavaksi, kehityksen jälkeinen vastuu kuuluu virallisesti ohjelmistosi laadunvarmistustiimille.
5. Tutkiva testaus
Tutkiva testaus on pääasiassa manuaalinen ERP:n validointitekniikka, joka antaa testaajille – joilla on vain vähän tai ei lainkaan aiempaa kokemusta ERP-järjestelmästäsi – vapauden tutkia sitä ja paljastaa mahdollisia ongelmia. Nämä testaajat eivät käytä tiukkoja testisuunnitelmia tai -tapauksia, sillä testin spontaanius tekee menetelmästä toimivan – aivan kuten haamuostajat paljastavat asiakasrajapinnassa toimivien yritysten heikkouksia.
Tutkiva testaus sopii erinomaisesti jopa kaikkein piilossa olevien järjestelmävirheiden ja poikkeustapausten löytämiseen, sillä muut testit voivat olla liian jäsenneltyjä löytääkseen ne helposti. Se ei kuitenkaan korvaa kriittisiä testejä, kuten toiminnallista testausta ja tietoturvatestausta.
Useiden tutkivien testien suorittaminen koko projektin elinkaaren ajan on olennaista ohjelmiston laadun varmistamiseksi; kuka tahansa käyttöönottotiimin jäsen – kehittäjistä suunnittelijoihin – voi suorittaa niitä.
Vaikka tutkiva testaus on yleisintä ketterää kehitystä noudattavissa tiimeissä, perinteisemmät organisaatiot eivät välttämättä pidä sitä riittävän kattavana tai luotettavana itsenäisenä menetelmänä seuraavista syistä:
- Sen dokumentointi ja toistaminen on vaikeaa testaajien erilaisten lähestymistapojen vuoksi.
- Se voi johtaa liiketoimintavaatimusten huomaamatta jäämiseen ja epäjohdonmukaisiin tuloksiin.
- Se tekee virheenkorjauksesta monimutkaisempaa.
- Ihmisten ennakkoluulot, mieltymykset ja oletukset voivat vaikuttaa siihen helposti.
6. Käyttäjähyväksyntätestaus
Käyttäjähyväksyntätestauksen – tai yksinkertaisesti ”hyväksyntätestauksen” – tulisi olla viimeinen validointivaihe ennen ERP-järjestelmän täydellistä käyttöönottoa määritetyille tiimeille tai osastoille.
Teknologiabrändit testaavat uusia tuotteita beetaversiona tai julkaisevat ne rajoitetusti osalle yleisöstään ennen virallista julkaisua. Vastaavasti käyttäjähyväksyntätestauksen avulla muutamat ERP-järjestelmän keskeiset loppukäyttäjät voivat varmistaa, että järjestelmä täyttää kaikki ennalta määritetyt vaatimukset ennen täydellistä käyttöönottoa.
Yleisesti ottaen kolmesta kuuteen viikkoa on ihanteellinen aika hyväksyntätestaukselle. Tämä ajanjakso antaa käyttäjille juuri riittävästi aikaa testata ohjelmiston päivittäistä toimintaa ja tunnistaa tarvittavat muutokset ennen kuin kehittäjät siirtyvät seuraaviin projekteihin.
Loppukäyttäjien testaamia keskeisiä toimintoja ovat esimerkiksi:
- Helppo tilin luominen ja kirjautumisprosessi
- Intuitiivinen hakutoiminto
- Toivotulla tavalla toimivat integraatiot
- Mobiilikäytettävyys
- Perusteellinen analytiikka
Näin teet ERP-testauksesta helppoa ja onnistunutta
Seuraavat ERP-testauksen parhaat käytännöt ovat sellaisia, joita ERP-konsultit ovat alkaneet toistaa totuutena:
1. Etsi tiimistäsi ongelmanratkaisijat ja tue heidän kehittymistään
Limelight Consultingin perustajan ja ERP-muutoshankkeiden asiantuntijan Neil How'n sanoin:
”UAT:n (käyttäjähyväksyntätestauksen) suorittamisen jälkeen joukko keskeisiä käyttäjiä on jo nähnyt järjestelmän, ymmärtää sen monimutkaisuuden ja on nähnyt ratkaisun kaikkiin esiin tuotuihin ongelmiin. Näistä henkilöistä tulee usein ”ongelmanratkaisijoita”, jotka pystyvät tunnistamaan ongelmat silmänräpäyksessä ja löytämään niihin nopeasti tehokkaan ratkaisun.”
Hän korostaa, ettei näitä henkilöitä pidä sekoittaa ”ongelmien tunnistajiin”, jotka valittavat mielellään mutta eivät tarjoa ratkaisuja yhtä nopeasti. Ongelman ratkaisijat tulisi tunnistaa ja kirjata ylös, sillä heistä tulee ”lähetyssaarnaajiasi käyttöönoton jälkeen”.
2. Hyödynnä testitapauskirjastoja ja mallipohjia
Voit joko kirjoittaa testitapaukset alusta alkaen tai hyödyntää testienhallintajärjestelmien tarjoamia kirjastoja ja mallipohjia.
Kuten digitaalisen muutoksen yritys Winklix asian ilmaisee, nämä työkalut auttavat sinua ”määrittämään nopeasti testaajat, nimittämään heidät, osoittamaan testitapaukset ja toteuttamaan kyselyitä”.
3. Yhdistä ERP-testausprosessisi koko projektin suunnitelmaan
ERP-testauksen keskeiset epäonnistumiset ja pullonkaulat johtuvat seuraavista tekijöistä:
- Heikko resurssisuunnittelu.
- Epäselvät aikataulut.
- Riittämätön viestintä testaajien kanssa.
Välttääksesi nämä ongelmat testaustrategiasi on sovitettava yhteen ERP-käyttöönottosuunnitelman kanssa siten, että jokainen testausvaihe ja siitä vastaavat henkilöt on määritelty selkeästi jo etukäteen.
Tämä yhdenmukaisuus varmistaa, että kaikilla sidosryhmillä on selkeä käsitys tehtävistään ja että he sitoutuvat ERP-käyttöönoton onnistumiseen.
Kannattaako ERP-testauksen automatisointi?
Ymmärrän kyllä – järjestelmän löytäminen, joka suorittaa testit automaattisesti puolestasi (tai jonkun palkkaaminen tekemään ne), tulee olemaan kalliimpaa. Mielestäni automatisoituun testaukseen kannattaa kuitenkin investoida, jotta voidaan välttää inhimillisten virheiden aiheuttamat epätarkkuudet ja vähentää regressiotestaukseen kuluvaa aikaa.
Mitä ERP-testauksen jälkeen?
Kun tämä on tehty, testaustiimit dokumentoivat järjestelmässä havaitut virheet, ja ERP-kehitys- tai teknisen tuen tiimi korjaa ne. Tämän jälkeen testaajat tutkivat ohjelmiston uudelleen varmistaakseen, että se toimii asianmukaisesti, ja vahvistavat, ettei uusia ongelmia ole ilmennyt.
Vasta sen jälkeen, eikä ennen, ERP-järjestelmäsi on todella valmis käyttöönotettavaksi ja siihen voidaan luottaa liiketoimintaprosessien tehostamisessa ja menestyksen edistämisessä.
Haluatko vahvistaa osaamistasi talousjohtajana? Tilaa ilmainen uutiskirjeemme saadaksesi talousalan ammattilaisten asiantuntijaneuvoja, oppaita ja näkemyksiä teknologia-alaa muokkaavilta talousalan ammattilaisilta.
